Olen lueskellut viime viikkoina Rick Hansonin ja Richard Mendiuksen kirjaa Buddhan aivot. Heti kirjan alkupuolella on kaksi lausetta, joiden ääreen pysähdyin, ja joihin palasin aina uudelleen: ”Se, mitä mielesi kautta virtaa, muokkaa aivojasi.” ja ”Mieli on se, mitä aivot tekevät.” Aika isoja lauseita eikö?
Vaikka aivojen ja mielen yhteydestä ei vielä ole tyhjentävää tutkimustietoa ja paljon on suurta tuntematonta, on kuitenkin selvää, että aivot ja mieli ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, muokaten toinen toistaan. Jos se, mitä mielessä kulkee, muokkaa aivojamme ja toisaalta mieli on sitä, mitä aivot tekevät, ei ole ollenkaan vähäpätöistä tutkia omaa mieltään hiukan syvällisemmin (omien aivojen tutkiminen tuntuu liian haastavalta, joten keskitytään mielen tutkimiseen). Erityisen kiinnostunut olen mielen esteistä, sillä juuri ne ovat yleensä tiellämme, kun tavoittelemme onnellisuutta, viisautta ja hyvinvointia. Mitä mielen esteitä kohtaamme muutoksen äärellä? Miten voimme tunnistaa esteitä? Miten voimme päästä esteistä yli saadaksemme sen, mitä haluamme ja voidaksemme paremmin?
Tunnista mielesi esteet
Ensimmäinen askel kohti mestarimieltä on tulla tietoiseksi oman mielen liikkeistä ja mielen esteistä. Tietoisuuden kasvattamisen voi aloittaa esimerkiksi pohtimalla jotain asiaa, jota on halunnut elämään, mutta jota ei vielä ole saanut. Se voi olla esimerkiksi jokin muutos työelämässä, elämäntapamuutos, uuden harrastuksen aloittaminen tai toksisesta ihmissuhteesta lähteminen. Kun mietit haluamaasi muutosta tai asiaa, mitä huomaat tapahtuvan mielessäsi? Mitä sisäinen tarinasi kertoo sinulle? Kun kuulet aidosti tämän mielesi viestin, olet askeleen lähempänä esteen ylittämistä, koska voit alkaa kyseenalaistaa mielesi tarinan todenperäisyyttä.
Mielen esteitä tunnistaessa ja itsetutkiskellessa olen itse hyödyntänyt lääketieteen emeritiusprofessori Jon Kabat-Zinin havaitsemia viittä mielen estettä tietoiselle läsnäololle. Mainittakoon, että Kabat-Zin on edelläkävijä läsnäolo- ja tietoisuustaitojen hyödyntämisessä lääketieteellisessä kontekstissa esimerkiksi stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Vaikka Kabat-Zinin viisi mielen estettä alun perin liittyvätkin tietoisen läsnäolon (mindfulnessin) harjoitteluun, ne soveltuvat minun mielestäni sellaisenaan oman mielen esteiden tutkimiseen missä tahansa tilanteessa, jossa mieli vie meitä poispäin siitä, mitä haluamme tai tarvitsemme.
Kabat-Zinin viisi mielen estettä ovat:
Takertuminen (grasping / desire): Takertuminen tai halu johonkin muuhun kuin mitä on. Mieli janoaa jotakin, joka on helppoa, tuttua ja turvallista sen sijaan, että kannustaisi uuden äärelle. Tässä on kyse ns. pikavoitoista, jotta aivot pääsevät juuri sillä hetkellä mahdollisimman pienin ponnistuksin.
Välttely (Aversion): Vältellään uusien asioiden kokeilua. Sisäinen ääni saattaa sanoa esimerkiksi ”Ensi viikolla sitten.”
Väsymys (Sloth / Sleepiness): Väsyneenä uusien asioiden käytäntöönpano on vaikeaa. Mieli saattaa kertoa, että ”en jaksa nyt” tai ”en näin väsyneenä voi”.
Levottomuus (Restlessness): Poukkoileva mieli ja myrskyävä tunnemaailma vie mielen helposti ”Liian kiire, liikaa asioita meneillään” -moodiin, jolloin muutoksen eteen vaadittavat käytännön teot jäävät kiireen jalkoihin.
Epäily (Doubt): Tämä mielen este liittyy panos-hyöty -suhteeseen. Koska muutos vaatii panostusta, siitä odotetaan myös hyötyä. Sisäinen tarina saattaa epäilyn kohdalla kuulua ”Ei kannata. Ei tästä ole mitään hyötyä.”
Näiden viiden Kabat-Ziniltä lainatun mielen esteen lisäksi oma uskomusmaailmamme asettaa mielen esterataan syvän vesiesteen. Aiemmat kokemuksemme muokkaavat uskomuksiamme itsestämme ja kyvyistämme, ja näiden uskomusten mukainen tarina voi olla todella kaukana totuudesta. Kuulostaako tutulta esimerkiksi ”Olin aina huono koulussa, ei minun kannata lähteä aikuisenakaan mihinkään koulutukseen.”? Tai ”Hävisin aina koulussa urheilukilpailut. Liikunta ei vain ole minun juttuni.”? Meillä kaikilla on uskomuksia itsestämme, ja niiden selättämisessä ensimmäinen askel on tulla niistä tietoiseksi.
Tässä kohtaa palautan mieleesi lauseen ”Se, mitä mielesi kautta kulkee, muokkaa aivojasi.” Jos siis hyväksyt mielesi tarinan sellaisenaan kaikkine esteineen, aivosi myös toimivat sen mukaisesti. Jos taas kyseenalaistat sisäisen tarinan ja työskentelet esteiden kanssa, aivosi seuraavat mieltäsi ja auttavat sinut yli esteiden uudenlaisilla käskyillä kehollesi ja mielellesi. Se, miten tällaista mielen työskentelyä voi itsessään harjoittaa, on Mestarimielen taitojen osan 2 teemana.
Työelämän mieliparadoksi
Lopuksi vielä itseäni mietityttänyt paradoksi. Nimittäin – nykytyöelämä suorastaan ruokkii mielen esteitä ja asettaa mielemme paradoksaaliseen tilaan: Samaan aikaan, kun keskeisinä työelämä- ja etenkin johtamistaitoina listataan läsnäolokyky, kuuntelutaito, keskittymiskyky, muutosvalmius ja ongelmanratkaisutaidot, työelämä on informaatiotulvineen, suoritustavoitteineen, keskeytyksineen ja kiireineen lähes mahdoton paikka em. taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sen sijaan mielen esteet voivat tässä rumbassa oikein hyvin, kun monikaan ”ei jaksa”, ”ei ehdi”, ”ei osaa”, Hmm. Tässä on iso kansantaloudellinen mahdollisuus. Palaamme tähän vielä.
Tietoisin mielin,
Tiina